keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Alien Nation





















Maanantaina ja tiistaina vierailimme Losissa ja Hollywoodissa, kuten lupailtiin. Nähtyä tuli Sunset Boulevard, Beverly Hills, Rodeo Drive, Walk of Fame, Chinese Theaterin edusta, Hollywood-kyltti, Little Tokyo (missä syötiin sushia) ja läjäpäin palmuja.

Menimme myös Warner Bros.:in kierrokselle, missä kävimme Ellen Shown backstagella, erilaisilla kuvauspaikoilla ja museoesineitä katselemassa. Kierros oli kuitenkin hintaansa nähden melko tylsä, sillä ei nähty yhtäkään julkimoa eikä yhtäkään käynnissä olevaa kuvaussettiä.

Nyt on ollut ihan sopivan lämmintä. Välillä on meinannut olla ruuhkan poikasta.

Kuka arvaa ensimmäisenä, mistä "kahvilasta" yksi kuvista on otettu!

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Thar She Blows!












San Franciscosta lähdimme kulkemaan etelään rannikkoa pitkin. Ensimmäisenä päivänä menimme valasristeilylle Montereyhin. Risteilyllä näimme ryhävalaan ja sadoittain erisorttisia delfiinejä. Sen ihmeellisempää emme olekaan tehneet. Mitä nyt käyty uimassa Tyynessä meressä (joka oli todella kylmä), hengailtu biitsillä ja katseltu maisemia.

Hearstin "Xanadun" turistipisteessä kävimme pyörähtämässä, mutta jonojen ja maksujen takia emme jaksaneet edetä pidemmälle. Ja sitten me näimme seeproja.

Nyt olemme Canoga Park -nimisessä paikassa Losin tietämillä ja pohdimme, miten valloittaisimme Hollywoodin.

perjantai 24. heinäkuuta 2009

"If You're Going to San Francisco..."















...pukeudu lämpimästi.

Vihdoinkin Tyynimeri!!

Olemme viettäneet San Franciscossa nyt nelisen päivää ja koko ajan on ollut pilvistä, tuulista ja melkoisen kylmää. Täällä tuntuisi olevan jokin hämärä pilvipeite aivan kaupungin yläpuolella. Se loppuu heti kaupungin ulkopuolella ja siihen voi kirjaimellisesti kävellä menemällä vaikka kukkulan päälle. Ja kukkuloitahan täällä on paljon, ja pirun jyrkkiäkin vielä.

Olemme ajaneet Golden Gatea pitkin ja käyneet palloilemassa Fisherman's Wharfilla, sekä räjäyttäneet paikallisten tajunnan suurenmoisella karaokeperformanssilla. Löysimme myös kolikkopelimuseon, jossa sai pelata quartereilla jopa sata vuotta vanhoja pelejä. Kuvassa H-P pelaa legendaarista Star Warsia.

Ja aika paljon olemme myös vain lepäilleet ja katsoneet Spongebobbia töllöstä. Onhan tämä matkailu kohtalaisen rankkaakin.

tiistai 21. heinäkuuta 2009

Wine in the Napa















Sequoian kansallispuistosta suuntasimme kuuluisaan viininviljelyalueeseen, Napa Valleyhin. Siellä pörräsimme muutaman päivän "sivuttain", viinitiloilla vieraillen, viinejä maistellen ja maisemia katsellen. Jottei meno olisi mennyt liian romanttiseksi, pelasimme iltaisin vanhoja tietokonepelejä ja haimme urakalla hamppareita In-and-Out:ista.

Isommat viinitilat olivat persoonattomia ja viinitkin melko tavallisia, mutta onnistuimme pariin pienempään eksymään, joissa saimme rauhassa haastatella henkilökuntaa ja laajentaa viinitietämystämme ja tajuntaamme sopivan leppoisassa ympäristössä.

Ilmeisesti ainakin osa SuperMaken mainostamista korteista, joiden ei olisi pitänyt päätyä perille, on kuitenkin päätynyt perille. Jännää. Kai niissä sitten oli tarpeeksi merkkejä.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Californication




Keskiviikko aamun aloitimme ajamalla Rhyoliten aavekaupunkiin, mistä piti aikoinaan tulla suurikin kullankaivuuteollisuuden keskus. Kultaa ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi, joten kaupunki kuolla kupsahti ja jätti rakennuksensa raunioitumaan aavikon keskelle. Kiinnostava asetelma, mutta loppujen lopuksi paikan päällä ei ollut paljoakaan kiinnostavaa nähtävää.

Seuraavaksi vuorossa oli Death Valley, missä oli kuumaa, kuivaa ja kivikkoista. Mutta kalkkaroita ei näkynyt vieläkään. Parhaimmillaan olimme vajaa sata metriä meren pinnan alapuolella. Parhaat näymät olivat Devil's Golf Coursella ja hiekkadyyneillä (kuvissa). Ajaessamme yöllä seuraaviin seikkailuihin pysähdyimme hetkeksi ihastelemaan Kalifornian tähtitaivasta, joka oli käsittämättömän kirkas.

Torstaina hurautimme katsomaan General Shermania, eli maailman isointa puuta. Matkalla tuli myös testattua suositeltu Moro Rock. Lähtiessäkin saimme silmänruokaa katsellessamme, kuinka aurinko laski vuorten taakse.

SuperMake on hieman alkanut luomaan nahkaansa Teksasista saatujen palovammojen seurauksena. Mutta sitten vaan "puts the lotion on the skin", vai miten se meni.

Hyvää pizzaa emme ole toistaiseksi onnistuneet löytämään. Jopa italialaisesssa ravintolassa saimme vastaamme kauhean juustohirviön.

Kalifornia on muuten antanut mukavan ensivaikutelman.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Viva Las Vegas!



Terveisiä huitsin Nevadasta!

Las Vegas on jäänyt taakse ja Camry on vieläkin alla. Ainakin toistaiseksi, sillä "maintenance required" -valo palaa, ja huomenna on edessä Death Valleyn tappava porotus.

Ennen Nevadaan saapumista ajelimme Arizonan puolella vanhalla Route 66:sillä, missä oli upeat maisemat ja kivoja krääsäkauppoja. Kalkkaroita mainostettiin olevan paljon, mutta edelleenkään emme ole yhtäkään nähneet. Sen sijaan näimme sekä maantiekiitäjän ja kojootin - kuinka hullunkurista? Ajaessamme "kuuskutosta" päädyimme erehdyksessä eräässä vaiheessa Nevadan sijasta Kaliforniaan. Nämä osavaltiot kun ovat niin pikkuisia täällä päin...

Kalifornian ollessa viimeinen osavaltiomme, SuperMake pääsi sanomaan viimeisen kerran jo tutun iskulauseensa: "X, a state of mind", missä X siis korvataan osavaltion nimellä. Ainoastaan New Jerseyssä ja mahdollisesti joissakin osavaltioissa, missä vietimme vain muutaman minuutin, lausahdus on jäänyt sanomatta.

Las Vegasin olisi voinut kuvitella syntyneen, kun parhaat palat Amerikkaa ja Etelä-Amerikkaa olisivat kohdanneet rintamina ja pyöräyttäneet satumaisen loistavat palatsit keskellä täysin kuivaa erämaata. Majoituimme ensimmäisiksi kahdeksi päiväksi motelliin, mutta seuraaviksi itse kuuluisaan kasino Tropicanaan, mistä oli mukavat maisemat Stripille. Jokaisessa mainitsemisen arvoisessa kasinossa tuli käytyä, ja monissa myös pelattua. H-P jäi rahapeleistä noin kymmenen dollaria voitolle, jolla saattoi (hyvällä vainulla) saada pihviaterian, katkarapukoktailin, margaritan ja hot dogin. SuperMake jäi yksikätisistä rosvoista muutaman dollarin häviölle, mutta korvasi tämän voittamalla 70 dollaria pokeripöydässä. Sillä saikin jo maksettua hummeriaterian, pari margaritaa, pari olutta ja pokeriturnauksen, missä SuperMake tippui vasta finaalipöydästä. Samaisessa turnauksessa H-P sai niellä katkeraa kalkkia tippumalla ässäparilla onnekkaan vastustajan surkukortteja vastaan. Así es la vida!

Vegasissa on vielä käytävä.

perjantai 10. heinäkuuta 2009

From Dawn Till Dusk



Kiitos runsaasta palautteesta!

Tämän päivän resepti oli varsin yksinkertainen. Auringonnousua katselimme Monument Valleyssä ja auringonlaskua Grand Canyonilla.

Olemme kuunnelleet läpi matkan usalaisia radioasemia, joista tulee musiikkia laidasta laitaan. Useimmiten tulee kantria ja muutama hyvä rokkiasemakin on löydetty. Tänään kuitenkin löytyi ehdottomasti matkan kovin asema, joka soitti lähinnä kuusikymmentäluvun vähemmän tunnettuja, mutta sitäkin tenhoavampia hittejä. Asema oli yllättäen navahojen oma Tuba Citystä käsin toimiva kanava.

SuperMake lähetti New Orleansista kortit Jukalle, Tommille, Lauralle, Tassunkujalle ja Pihkakadulle, mutta jälkeenpäin ilmaantuneet todisteet viittaavat siihen, että korteissa oli valitettavasti liian vähän postimerkkejä. Kortit eivät siis saapune perille, ellei postilaitos armahda. Mutta uudet kortit lähtevät huomenna.