maanantai 3. elokuuta 2009

Aftermath

Nyt on aika pienelle jälkianalyysille.

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että matka onnistui loistavasti. Mitään suurempia takaiskuja ei ollut lainkaan. Olimme kuitenkin etukäteen olettaneet, että tälläisia saattaisi tulla ja budjetoineet ylimääräisiä päiviä yllättävien sattumuksien varalle. Nämä päivät me saimme nyt tavallaan bonuksena ja täten saatoimme noudattaa hieman kiireettömämpää aikataulua. Auto pelasi koko matkan hyvin, nukkumapaikka löytyi aina ilman suurempia budjetin ylityksiä, kaikki suunnitellut tiet, kaupungit ja suuremmat nähtävyydet tuli nähtyä ja koettua, emmekä joutuneet minkäänlaisten rikosten uhreiksi. Nämä olivat kuitenkin kaikki asioita, joista hieman murehdimme ennen matkaa.

Matkasta jäi tietenkin muutenkin hyvä maku. Tällä tavalla matkatessa voisi kuvitellakin saavansa nauttia lähinnä Amerikan paremmista puolista. Ruoka oli yleensä hyvää ja halpaa, ihmiset kohteliaita, näkemistä riitti joka paikassa, bensa oli halpaa ja liikennejärjestely olivat toimivia. Ja, mitä tulee näin mittavaan matkaan, erittäin tärkeätä oli, että maisemat vaihtuivat jatkuvasti. Jokainen osavaltio näytti vähintään hieman erilaiselta kuin edellinen, ja joskus dramaattisestikin erilaiselta, ja maisemien vaihdoksia tuli tietenkin myös osavaltioiden sisällä. Ylipäätään, kun puhutaan luonnonnähtävyyksistä, niin Amerikkahan on aivan maailman huippua. Ja sen verran voi sanoa, että kyllä auto on se kulkuväline, jonka ympärille tuo maa on suunniteltu.

Hampaankoloon jäi vielä muutama asia, joita ei päästy kokemaan. Osa oli jo ennalta selviä, koska aivan koko maata emme olisi kuitenkaan kerinneet katsastaa, ja osa sellaisia, joihin ei tällä kertaa avautunut sopivaa tilaisuutta. Näihin kuuluu ainakin: baseball-ottelu, rodeo, autoilutapahtumat, kalkkarot, sarjakuvakaktukset, valkoiset aavikot, Florida, Niagaran putoukset, tornado, maaseutumarkkinat, jälkiruoat, surffaus, benjihyppy ja pohjoisemmat Kalliovuoret. Tietysti myös Alaska on melko mieltäkutkuttava ajatuksena.

SuperMaken top kolmoset:

Kaupungit:
  1. Las Vegas. Upeat kasinot, hyvää ja halpaa ruokaa, tekemistä mihin kellonaikaan tahansa.
  2. New York. Läjäpäin nähtävyyksiä, loistavat ostostelumahdollisuudet.
  3. New Orleans. Hyvä iltaelämä, mukava tunnelma.
Nähtävyydet:
  1. Top of the Rock. Loistavat näkymät Nykiin sekä päivällä että yöllä.
  2. Monument Valley. Paljon hienoja maisemia. Auringonnousu oli erittäin hieno isoja kivipatsaita vasten.
  3. Grand Canyon. Tämä varmaan ansaitsisi olla ylempänä, mutta jotta olisi tästä kaiken saanut irti, olisi varmasti pitänyt viettää enemmän aikaa ja käydä hieman vaeltelemassa.
Tiet:
  1. Blue Ridge Parkway. Toinen toisensa jälkeen hienompia näköalapaikkoja sinertäviin vuoristomaisemiin. Myös metsät, joidenka läpi tie kulkee, ovat hienoja ja eläimellisiä.
  2. Route 66 - Arizona. Mahtavat aavikkoiset ja kivikkoiset maisemat. Matkalla myös mukavia pikkukyliä, joista saa ostaa krääsää.
  3. Highway 1. Tyynenmeren rannikkoa pitkin kulkeva tie, jossa paljon hienoja rantanäkymiä.
Pettymykset:
  1. Schlitterbahn. Käsittämättömän surkea vesipuistokokemus. Jonot useampituntisia aivan surkeisiin vesiliukumäkiin. Jonottomat altaat aivan täynnä, eikä mitään ihmeellisiä nekään.
  2. King-Da Ka. Vesi kielellä olin odottanut maailman suurinta vuoristorataa ja kyllä pisti hieman harmittamaan, kun se olikin korjausten alla.
  3. Turistisuus. Matka oli loistava turistimatka, mutta olisi ollut mukavaa päästä hieman paremmin sisälle paikallisten mielenmaailmaan. Näin tien päältä käsin se on kuitenkin vaikeaa. Kokematta jäi takapihan barbequet ja pihapelit.
Ruoka-annokset:
  1. Alabaman ribsit. Ravintola ei tähän hätään muistu mieleen, mutta aivan uskomattoman hyvät ribsit sieltä sai. Arvoa nostaa vielä se, että kokeilimme ribsejä monessa paikassa, eikä ne olleet missään läheskään niin hyviä.
  2. New York Strip New Yorkissa. Loistava pihvi New Yorkilaisessa Steak Housessa.
  3. Lobster Special. Maukas hummeriateria Las Vegasissa.
Pikaruoka:
  1. In-n-Out. Herkullisia, pienehköjä hamppareita pilkkahintaan. Menussa oli vain neljä asiaa: hampurilainen, juustohampurilainen, tuplajuustohampurilainen ja ranskalaiset. Mutta jos nuo tekee hyvin, ei sitä muuta tarvitakaan.
  2. Tom and Bingo's. Ei ketju vaan yksittäinen grilli, josta sai aivan loistavan Brisket Sandwichin. Kassalta sai vain lihan sämpylän välissä ja itse sai laittaa lisukkeet ja soosit.
  3. Carl's Jr. Herkullisia "kuuden dollarin hamppareita" (jotka maksoivat noin 4,5 dollaria). Kokeilimme itse asiassa vain Teriyaki Burgeria molemmilla kerroilla, mutta sen verran hyvvää oli, että pääsee listaan mukaan.
Ihmetyksen aiheet:
  1. Juusto. Sitä oli pakko laittaa sitten joka paikkaa. Sinänsä ihan hyvä cheddari alkoi pikkuhiljaa nypppiä, kun sitä löytyi tasaiseen tahtiin salaateistakin. Pizzat olivat aivan hirveitä juustokekoja, ja paljon näyi olevan erilaisia juustonylistys ruokalajeja, joita itse kyllä onnistuneesti välttelimme.
  2. Jonotus huvipuistoissa. Tuntuu käsittämättömältä, miten joku paikallinen, joka on etukäteen tietoinen asiasta, menee viettämään päivää esim. Six Flagsiin, missä hän ehtii käymään noin kolmessa eri laitteessa jonottaen niihin koko loppuajan päivästä. (Onneksi olimme itse hankkineet erikoispassit etukäteen.)
  3. Autokeskeisyys. Juuri missään ei maanteillä näkynyt busseja, eikä matkustajajunia, missään muualla kuin keskustoissa ei ollut jalankulkijoita ja katuja ei päässyt ylittämään mistään jalan. Näimme jopa ruokakauppoja, joiden läpi ajettiin autolla.
H-P:n listaa:

Nähtävyydet:
  1. VLA. Komea ja opiskeluintoa herättävä laitos.
  2. Apollo 11:n komentomoduuli (Smithsonianissa). Wau.
  3. Monument Valley. Yhdistettynä Auringonnousuun todella hieno elämys.
Tiet:
  1. Highway 1. Aivan mahtavat näkymät tyrskyiselle rannikolle.
  2. Route 66. Erittäin positiivinen yllätys. Aavikkoa, aaseja, vuoristoa ja kilppareita. Mitäs muuta sitä voi parin tunnin ajomatkalta vaatia?
  3. Route 666 - Ihan varmasti ajettiin pätkä tolla, ajettiin.
Pettymykset:
  1. Schlitterbahn. Pyh, maksaa nyt jonotuksesta Auringon paahteessa.
  2. Little Tokyo. New Yorkin China Townin jälkeen odotti, että LTokyo olisi samaa kokoluokkaa oleva Japanilaishenkinen alue Losissa, mutta melko pieni oli.
  3. San Francisco. Paljon kehuttu kaupunki, mutta hienoinen pettymys allekirjoittaneelle. Kokemusta saattoi tietenkin haitata julmetun kylmät kelit ja matkaväsymys.
Pikaruoka:
  1. In-n-Out. Uuh, ihan mahtavia hamppareita. Perustäytteet, mutta erittäin laadukkaat sellaiset.
  2. Carl's Jr. Teriyaki Burgerit oli kyllä maukkaita. Ananassiivu ja teriaki-soosi sopivat yllättävän hyvin hamppariin. Oli ne kyllä toisaalta melko isojakin.
  3. Sonic. Hämmentävä "drive through" tilaussysteemi sisätiloissa, mutta hamppari oli ihan hyvää.
Ihmetyksen aiheissa komppaan SuperMakea paitsi, että jonotuksen määrän ihmettely ylitti kyllä juuston määrän kummastelun.


SuperTiikerit kiittää ja kuittaa!!!

3 kommenttia:

  1. Olipa erinomainen matkakuvaus. Tuntemukset ja maut voi melkein aistia itsekin. Nyt odotellaan vielä Harrin lisäykset ja sitten koko kuvaussetti...

    VastaaPoista
  2. Hyvin niputettu pakettiin koko reissu.

    Semmoinen kiinnostaa, että jaksoiko ne vaihtuvat maisemat ja uudet kaupungit kiinnostaa loppuun asti noin pitkällä reissulla, vai alkoiko loppua kohden olla jo ihan sama, mikä paikka tulee seuraavaksi ja kuinka iso vuoren möllikkä tulee vastaan, kun niitä on jo matkan aikana nähnyt lukemattomat määrät?

    Interraililla tuppaa olemaan ainakin itsellä loppua kohden semmosta uupumusta kaiken uuden määrään. Ei vaan jaksa enää oikeen kiinnostaa.

    VastaaPoista
  3. Kieltämättä sellaista uupumusta oli havaittavissa. Varmasti kaikki loppupään nähtävyydet olisivat hieman enemmän ihmetyttäneet, jos ei olisi ollut niin pitkä matka takana, emmekä lopussa enää kelpuuttaneetkaan oikeastaan kuin maailman luokan nähtävyyksiä. Ja matkaväsymys jo yleensäkin alkoi vaatia lyhyempiä päiviä ja enemmän lepoa.

    Mutta maisemien vaihtuminen oli sinänsä melko tärkeää, koska olisimme varmasti lopussa kyllästyneet kuoliaaksi missä tahansa yhdessä paikassa. Ja tavallaan, kun koko retki rakentui jonkin sorttisen eeppisen matkaromatiikan ympärille, niin uusien maisemien näkemiseen yhdistyi myös tietynlaista onnistumisen ja saavuttamisen tunnetta. Esimerkiksi Tyynellemerelle saapumiseen liittyi paljon symbolista arvoa. Aivan samanlaisia kicksejä en ole Euroopassa saanut, muuta kuin ehkä pyöräretkillä. Ja vielä kun kaikki maisemat olivat itselleni uusia ja maailmanlaajuisesti uniikkeja, niistä jaksoi ehkä vähän enemmän innostua kuin Euroopan matkoilla.

    VastaaPoista