Viva Las Vegas!

Terveisiä huitsin Nevadasta!

Las Vegas on jäänyt taakse ja Camry on vieläkin alla. Ainakin toistaiseksi, sillä "maintenance required" -valo palaa, ja huomenna on edessä Death Valleyn tappava porotus.

Ennen Nevadaan saapumista ajelimme Arizonan puolella vanhalla Route 66:sillä, missä oli upeat maisemat ja kivoja krääsäkauppoja. Kalkkaroita mainostettiin olevan paljon, mutta edelleenkään emme ole yhtäkään nähneet. Sen sijaan näimme sekä maantiekiitäjän ja kojootin - kuinka hullunkurista? Ajaessamme "kuuskutosta" päädyimme erehdyksessä eräässä vaiheessa Nevadan sijasta Kaliforniaan. Nämä osavaltiot kun ovat niin pikkuisia täällä päin...

Kalifornian ollessa viimeinen osavaltiomme, SuperMake pääsi sanomaan viimeisen kerran jo tutun iskulauseensa: "X, a state of mind", missä X siis korvataan osavaltion nimellä. Ainoastaan New Jerseyssä ja mahdollisesti joissakin osavaltioissa, missä vietimme vain muutaman minuutin, lausahdus on jäänyt sanomatta.

Las Vegasin olisi voinut kuvitella syntyneen, kun parhaat palat Amerikkaa ja Etelä-Amerikkaa olisivat kohdanneet rintamina ja pyöräyttäneet satumaisen loistavat palatsit keskellä täysin kuivaa erämaata. Majoituimme ensimmäisiksi kahdeksi päiväksi motelliin, mutta seuraaviksi itse kuuluisaan kasino Tropicanaan, mistä oli mukavat maisemat Stripille. Jokaisessa mainitsemisen arvoisessa kasinossa tuli käytyä, ja monissa myös pelattua. H-P jäi rahapeleistä noin kymmenen dollaria voitolle, jolla saattoi (hyvällä vainulla) saada pihviaterian, katkarapukoktailin, margaritan ja hot dogin. SuperMake jäi yksikätisistä rosvoista muutaman dollarin häviölle, mutta korvasi tämän voittamalla 70 dollaria pokeripöydässä. Sillä saikin jo maksettua hummeriaterian, pari margaritaa, pari olutta ja pokeriturnauksen, missä SuperMake tippui vasta finaalipöydästä. Samaisessa turnauksessa H-P sai niellä katkeraa kalkkia tippumalla ässäparilla onnekkaan vastustajan surkukortteja vastaan. Así es la vida!

Vegasissa on vielä käytävä.