Aftermath

Nyt on aika pienelle jälkianalyysille.

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että matka onnistui loistavasti. Mitään suurempia takaiskuja ei ollut lainkaan. Olimme kuitenkin etukäteen olettaneet, että tälläisia saattaisi tulla ja budjetoineet ylimääräisiä päiviä yllättävien sattumuksien varalle. Nämä päivät me saimme nyt tavallaan bonuksena ja täten saatoimme noudattaa hieman kiireettömämpää aikataulua. Auto pelasi koko matkan hyvin, nukkumapaikka löytyi aina ilman suurempia budjetin ylityksiä, kaikki suunnitellut tiet, kaupungit ja suuremmat nähtävyydet tuli nähtyä ja koettua, emmekä joutuneet minkäänlaisten rikosten uhreiksi. Nämä olivat kuitenkin kaikki asioita, joista hieman murehdimme ennen matkaa.

Matkasta jäi tietenkin muutenkin hyvä maku. Tällä tavalla matkatessa voisi kuvitellakin saavansa nauttia lähinnä Amerikan paremmista puolista. Ruoka oli yleensä hyvää ja halpaa, ihmiset kohteliaita, näkemistä riitti joka paikassa, bensa oli halpaa ja liikennejärjestely olivat toimivia. Ja, mitä tulee näin mittavaan matkaan, erittäin tärkeätä oli, että maisemat vaihtuivat jatkuvasti. Jokainen osavaltio näytti vähintään hieman erilaiselta kuin edellinen, ja joskus dramaattisestikin erilaiselta, ja maisemien vaihdoksia tuli tietenkin myös osavaltioiden sisällä. Ylipäätään, kun puhutaan luonnonnähtävyyksistä, niin Amerikkahan on aivan maailman huippua. Ja sen verran voi sanoa, että kyllä auto on se kulkuväline, jonka ympärille tuo maa on suunniteltu.

Hampaankoloon jäi vielä muutama asia, joita ei päästy kokemaan. Osa oli jo ennalta selviä, koska aivan koko maata emme olisi kuitenkaan kerinneet katsastaa, ja osa sellaisia, joihin ei tällä kertaa avautunut sopivaa tilaisuutta. Näihin kuuluu ainakin: baseball-ottelu, rodeo, autoilutapahtumat, kalkkarot, sarjakuvakaktukset, valkoiset aavikot, Florida, Niagaran putoukset, tornado, maaseutumarkkinat, jälkiruoat, surffaus, benjihyppy ja pohjoisemmat Kalliovuoret. Tietysti myös Alaska on melko mieltäkutkuttava ajatuksena.

SuperMaken top kolmoset:

Kaupungit:

1. Las Vegas. Upeat kasinot, hyvää ja halpaa ruokaa, tekemistä mihin kellonaikaan tahansa.
   
2. New York. Läjäpäin nähtävyyksiä, loistavat ostostelumahdollisuudet.
   
3. New Orleans. Hyvä iltaelämä, mukava tunnelma.
   

Nähtävyydet:

1. Top of the Rock. Loistavat näkymät Nykiin sekä päivällä että yöllä.
2. Monument Valley. Paljon hienoja maisemia. Auringonnousu oli erittäin hieno isoja kivipatsaita vasten.
3. Grand Canyon. Tämä varmaan ansaitsisi olla ylempänä, mutta jotta olisi tästä kaiken saanut irti, olisi varmasti pitänyt viettää enemmän aikaa ja käydä hieman vaeltelemassa.

Tiet:

1. Blue Ridge Parkway. Toinen toisensa jälkeen hienompia näköalapaikkoja sinertäviin vuoristomaisemiin. Myös metsät, joidenka läpi tie kulkee, ovat hienoja ja eläimellisiä.
2. Route 66 - Arizona. Mahtavat aavikkoiset ja kivikkoiset maisemat. Matkalla myös mukavia pikkukyliä, joista saa ostaa krääsää.
3. Highway 1. Tyynenmeren rannikkoa pitkin kulkeva tie, jossa paljon hienoja rantanäkymiä.

Pettymykset:

1. Schlitterbahn. Käsittämättömän surkea vesipuistokokemus. Jonot useampituntisia aivan surkeisiin vesiliukumäkiin. Jonottomat altaat aivan täynnä, eikä mitään ihmeellisiä nekään.
2. King-Da Ka. Vesi kielellä olin odottanut maailman suurinta vuoristorataa ja kyllä pisti hieman harmittamaan, kun se olikin korjausten alla.
3. Turistisuus. Matka oli loistava turistimatka, mutta olisi ollut mukavaa päästä hieman paremmin sisälle paikallisten mielenmaailmaan. Näin tien päältä käsin se on kuitenkin vaikeaa. Kokematta jäi takapihan barbequet ja pihapelit.

Ruoka-annokset:

1. Alabaman ribsit. Ravintola ei tähän hätään muistu mieleen, mutta aivan uskomattoman hyvät ribsit sieltä sai. Arvoa nostaa vielä se, että kokeilimme ribsejä monessa paikassa, eikä ne olleet missään läheskään niin hyviä.
2. New York Strip New Yorkissa. Loistava pihvi New Yorkilaisessa Steak Housessa.
3. Lobster Special. Maukas hummeriateria Las Vegasissa.

Pikaruoka:

1. In-n-Out. Herkullisia, pienehköjä hamppareita pilkkahintaan. Menussa oli vain neljä asiaa: hampurilainen, juustohampurilainen, tuplajuustohampurilainen ja ranskalaiset. Mutta jos nuo tekee hyvin, ei sitä muuta tarvitakaan.
2. Tom and Bingo's. Ei ketju vaan yksittäinen grilli, josta sai aivan loistavan Brisket Sandwichin. Kassalta sai vain lihan sämpylän välissä ja itse sai laittaa lisukkeet ja soosit.
3. Carl's Jr. Herkullisia "kuuden dollarin hamppareita" (jotka maksoivat noin 4,5 dollaria). Kokeilimme itse asiassa vain Teriyaki Burgeria molemmilla kerroilla, mutta sen verran hyvvää oli, että pääsee listaan mukaan.

Ihmetyksen aiheet:

1. Juusto. Sitä oli pakko laittaa sitten joka paikkaa. Sinänsä ihan hyvä cheddari alkoi pikkuhiljaa nypppiä, kun sitä löytyi tasaiseen tahtiin salaateistakin. Pizzat olivat aivan hirveitä juustokekoja, ja paljon näyi olevan erilaisia juustonylistys ruokalajeja, joita itse kyllä onnistuneesti välttelimme.
2. Jonotus huvipuistoissa. Tuntuu käsittämättömältä, miten joku paikallinen, joka on etukäteen tietoinen asiasta, menee viettämään päivää esim. Six Flagsiin, missä hän ehtii käymään noin kolmessa eri laitteessa jonottaen niihin koko loppuajan päivästä. (Onneksi olimme itse hankkineet erikoispassit etukäteen.)
3. Autokeskeisyys. Juuri missään ei maanteillä näkynyt busseja, eikä matkustajajunia, missään muualla kuin keskustoissa ei ollut jalankulkijoita ja katuja ei päässyt ylittämään mistään jalan. Näimme jopa ruokakauppoja, joiden läpi ajettiin autolla.

H-P:n listaa:

Nähtävyydet:

1. VLA. Komea ja opiskeluintoa herättävä laitos.
2. Apollo 11:n komentomoduuli (Smithsonianissa). Wau.
3. Monument Valley. Yhdistettynä Auringonnousuun todella hieno elämys.
   

Tiet:

1. Highway 1. Aivan mahtavat näkymät tyrskyiselle rannikolle.
   
2. Route 66. Erittäin positiivinen yllätys. Aavikkoa, aaseja, vuoristoa ja kilppareita. Mitäs muuta sitä voi parin tunnin ajomatkalta vaatia?
   
3. Route 666 - Ihan varmasti ajettiin pätkä tolla, ajettiin.
   

Pettymykset:

1. Schlitterbahn. Pyh, maksaa nyt jonotuksesta Auringon paahteessa.
   
2. Little Tokyo. New Yorkin China Townin jälkeen odotti, että LTokyo olisi samaa kokoluokkaa oleva Japanilaishenkinen alue Losissa, mutta melko pieni oli.
   
3. San Francisco. Paljon kehuttu kaupunki, mutta hienoinen pettymys allekirjoittaneelle. Kokemusta saattoi tietenkin haitata julmetun kylmät kelit ja matkaväsymys.
   

Pikaruoka:

1. In-n-Out. Uuh, ihan mahtavia hamppareita. Perustäytteet, mutta erittäin laadukkaat sellaiset.
   
2. Carl's Jr. Teriyaki Burgerit oli kyllä maukkaita. Ananassiivu ja teriaki-soosi sopivat yllättävän hyvin hamppariin. Oli ne kyllä toisaalta melko isojakin.
3. Sonic. Hämmentävä "drive through" tilaussysteemi sisätiloissa, mutta hamppari oli ihan hyvää.
   

Ihmetyksen aiheissa komppaan SuperMakea paitsi, että jonotuksen määrän ihmettely ylitti kyllä juuston määrän kummastelun.


SuperTiikerit kiittää ja kuittaa!!!

Finnish Line

No niin, takaisin ollaan.

Laxin lentokentällä maisteltiin vielä viimeiset ameriikan herkut ennen 9,5 tunnin lentoa Lontooseen. Lento meni täysin syödessä ja nukkuessa, mikä oli loistavaa. Lontoossa emme kerinneetkään muuta tekemään kuin vaihtaa ja konetta ja sitten oli edessä enää muutaman tunnin lento Suomeen. Kotiinpaluuta juhlistettiin koneessa juomalla aitoa suomalaista (Virosta tuotua) Lapin Kultaa.


















Helsingissä meitä oli vastassa H-P:n vaimo ja äiti, sekä pussillinen suomalaisia herneitä. H-P:kin pääsi ensimmäistä kertaa miesmuistiin ajamaan manuaalivaihteista autoa, ja vielä ihan ilman navigaattoria. Kaikesta huolimatta SuperMake saatiin heitettyä ihan kotiin asti.

Ja niin loppui tämäkin retki (SuperMaken osalta), missä monilla hyvillä asioilla on tapana loppua, eli Helsingin Kalliossa. Ja samalla päättyi myös suurin löytöretki sitten sen, kun ihminen laskeutui puusta. Mutta miten kävi H-P:n? No, se on sitten jo aivan toinen tarina...

- - - - - - - - - - - - - - - - -

H-P:n uudelleenkouluttautuminen keppivaihteistoiseen autoon sujui yllättävän hyvin. Kertaakaan ei edes onnistuttu sammuttelemaan pirssiä kotimatkalla. Nyt pitäisi sitten vaan yrittää selvitä aikaeroväsymyksestä ennen arkeen paluuta. Onneksi sitä ennen kerkee vielä hieman nauttimaan Suomenkin kesästä.

"Let's Get the Rock Out of Here!"

Keskiviikkona ajelimme Coltoniin, Fiesta Village Family Fun Parkiin, missä pelasimme minigolfia, arcade-pelejä ja testasimme taitojamme baseball-syöttökoneita vastaan. SuperMake dominoi golfkenttiä piinkovilla puttauksillaan, mutta H-P osoittautui huomattavasti potentiaalisemmaksi baseball-tähdeksi.

Sieltä jatkoimme katselemaan auringonlaskua Mohaven autiomaalle. Kopitellessamme, jälleen kerran, vanhaa kunnon siannahkaa, muutama lepakko kävi ihmettelemässä meitä. Olimme kovasti etsineet mm. Lucky Lukesta tuttuja sarjakuvakaktuksia, mutta valitettavasti sellaisia ei tullut vastaan. Nettitutkimus vahvisti, että niitä kasvaa Usassa vain aivan etelärajan tuntumassa. Sinä iltana oli myös viimeinen todellinen mahdollisuus nähdä kalkkaroita, mutta siinäkään ei onni suosinut.

Torstaina palasimme jälleen valtameren tuntumaan. Ostosteltuamme aikamme ostoskeskuksissa, päätimme antaa Tyynelle merelle toisen mahdollisuuden ja suuntasimme Oceansiden rantsulle. Tällä kertaa veden lämpötila oli ihanteellinen ja kohtalaisen kovassa aallokossa oli mukava polskia. Kokeilimme pelata amerikkalaista merta vastaan heittämällä pallon lähestyvän aallon harjalle ja ottaa sitä kiinni. Kertaakaan emme tainneet palloa kiinni saada, joten meri taisi voittaa tällä kertaa. Lopuksi luonnollisesti kaivoimme palloa limaisten kasvien peittämästä kivikosta.

Perjantaina, eli tänään, olemme lähinnä ostostelleet, käyneet myymässä kitaran panttilainaamoon, pakkailleet ja käyneet viimeisellä varsinaisella ravintolaillallisella Red Lobsterissa, missä ruoka oli maittavaa.

Herätys on kuudelta, auton palautamme kahdeksaksi ja tämän jälkeen hillumme kentällä aina puoli kuuteen, lennon lähtöön asti. Saapunemme Helsinkiin noin kuudelta Suomen aikaa sunnuntai-iltana.

Alien Nation

Maanantaina ja tiistaina vierailimme Losissa ja Hollywoodissa, kuten lupailtiin. Nähtyä tuli Sunset Boulevard, Beverly Hills, Rodeo Drive, Walk of Fame, Chinese Theaterin edusta, Hollywood-kyltti, Little Tokyo (missä syötiin sushia) ja läjäpäin palmuja.

Menimme myös Warner Bros.:in kierrokselle, missä kävimme Ellen Shown backstagella, erilaisilla kuvauspaikoilla ja museoesineitä katselemassa. Kierros oli kuitenkin hintaansa nähden melko tylsä, sillä ei nähty yhtäkään julkimoa eikä yhtäkään käynnissä olevaa kuvaussettiä.

Nyt on ollut ihan sopivan lämmintä. Välillä on meinannut olla ruuhkan poikasta.

Kuka arvaa ensimmäisenä, mistä "kahvilasta" yksi kuvista on otettu!

Thar She Blows!

San Franciscosta lähdimme kulkemaan etelään rannikkoa pitkin. Ensimmäisenä päivänä menimme valasristeilylle Montereyhin. Risteilyllä näimme ryhävalaan ja sadoittain erisorttisia delfiinejä. Sen ihmeellisempää emme olekaan tehneet. Mitä nyt käyty uimassa Tyynessä meressä (joka oli todella kylmä), hengailtu biitsillä ja katseltu maisemia.

Hearstin "Xanadun" turistipisteessä kävimme pyörähtämässä, mutta jonojen ja maksujen takia emme jaksaneet edetä pidemmälle. Ja sitten me näimme seeproja.

Nyt olemme Canoga Park -nimisessä paikassa Losin tietämillä ja pohdimme, miten valloittaisimme Hollywoodin.

"If You're Going to San Francisco..."

...pukeudu lämpimästi.

Vihdoinkin Tyynimeri!!

Olemme viettäneet San Franciscossa nyt nelisen päivää ja koko ajan on ollut pilvistä, tuulista ja melkoisen kylmää. Täällä tuntuisi olevan jokin hämärä pilvipeite aivan kaupungin yläpuolella. Se loppuu heti kaupungin ulkopuolella ja siihen voi kirjaimellisesti kävellä menemällä vaikka kukkulan päälle. Ja kukkuloitahan täällä on paljon, ja pirun jyrkkiäkin vielä.

Olemme ajaneet Golden Gatea pitkin ja käyneet palloilemassa Fisherman's Wharfilla, sekä räjäyttäneet paikallisten tajunnan suurenmoisella karaokeperformanssilla. Löysimme myös kolikkopelimuseon, jossa sai pelata quartereilla jopa sata vuotta vanhoja pelejä. Kuvassa H-P pelaa legendaarista Star Warsia.

Ja aika paljon olemme myös vain lepäilleet ja katsoneet Spongebobbia töllöstä. Onhan tämä matkailu kohtalaisen rankkaakin.

Wine in the Napa

Sequoian kansallispuistosta suuntasimme kuuluisaan viininviljelyalueeseen, Napa Valleyhin. Siellä pörräsimme muutaman päivän "sivuttain", viinitiloilla vieraillen, viinejä maistellen ja maisemia katsellen. Jottei meno olisi mennyt liian romanttiseksi, pelasimme iltaisin vanhoja tietokonepelejä ja haimme urakalla hamppareita In-and-Out:ista.

Isommat viinitilat olivat persoonattomia ja viinitkin melko tavallisia, mutta onnistuimme pariin pienempään eksymään, joissa saimme rauhassa haastatella henkilökuntaa ja laajentaa viinitietämystämme ja tajuntaamme sopivan leppoisassa ympäristössä.

Ilmeisesti ainakin osa SuperMaken mainostamista korteista, joiden ei olisi pitänyt päätyä perille, on kuitenkin päätynyt perille. Jännää. Kai niissä sitten oli tarpeeksi merkkejä.